Nettiaktivismin voima

Tutkija ja journalisti Zeynep Tufekci on kirjoittanut nettiaktivismin ja katuprotestien suhteesta kirjan nimeltä Twitter and Tear Gas, eli twitteriä ja kyynelkaasua. (saatavilla ilmaiseksi pdf-muodossa.)

Hänen näkemyksensä mukaan protestiliikkeiden luonne on fundamentaalisesti muuttunut sosiaalisen median ja verkostoitumisen myötä.

Suuri ero on etenkin liikkeiden etenemisnopeudessa. Siinä missä Miljoonan miehen marssia Washingtonissa 60-luvulla edelsi vuosien valmistelu, Egyptin Tahrir-aukion protesteihin kerättiin sama määrä osanottajia vain päivissä.

Suomessa onneksemme kyynelkaasu saati kumiluodit ovat olleet toistaiseksi vähemmässä roolissa, vaikka yksittäiset mielenosoitukset ovat johtaneet ilkivaltaan ja väkivallantekoihin. Täälläkin on kuitenkin nähty rauhanomaisia esimerkkejä nettiaktivismin voimasta.

Sukupuolineutraali avioliitto

Eduskunta hyväksyi joulukuussa 2014 lain joka mahdollisti samaa sukupuolta oleville pareille avioliiton, siinä missä ennen tarjolla oli vain rekisteröity parisuhde. Laki oli historiallinen paitsi seksuaalisen tasa-arvon näkökulmasta, myös koska se oli ensimmäinen voimaan tullut laki joka sai alkunsa kansalaisaloitteesta.

Allekirjoituksia tähän kansalaisaloitteeseen kerättiin Tahdon2013-kampanjalla. Yli 166 tuhannesta allekirjoituksesta noin 156 tuhatta tuli kansalaisaloite.fi palvelun kautta. Kampanja palkittiin vuoden viestintätekona.

Yksittäiseltä kansalaiselta aloitteen allekirjoittaminen ei paljoa vaatinut, mutta tässä tapauksessa juuri internetin mahdollistama joukkovoima osoitti potentiaalinsa saada konkreettisia muutoksia aikaan.

Ei tietenkään pidä väheksyä vuosien ja vuosikymmenien pitkää taustatyötä jota eri järjestöt ja yksilöt olivat tehneet seksuaalisen tasa-arvoisuuden edistämiseksi (ja tekevät edelleen).

Pelikoneet pois kaupoista!-kampanja

Tahdon2013-kampanjan saanut menestys on nostanut kansalaisaloitteiden suosiota huimasti. Määrän kasvaessa kuitenkin moni jää vähälle huomiolle ja allekirjoitusmäärät pieniksi. Yksi paljon ainakin twitterin puolella huomiota herättäneistä kansalaisaloitteista oli Pelikoneet pois kaupoista!, joka oli käynnissä samaan aikaan kuin laajempikin keskustelu Veikkauksen vastuullisuudesta.

Nykyään tietysti nettikasinoilla on mahdollista pelata vaikka kännykällä kokonaan ilman rekisteröitymistä, mutta edelleen suuri osa rahapelien tuotoista tulee perinteisistä peliautomaateista. Näiden määrä ja sijoittelu Suomessa onkin poikkeuksellista vertailumaihin nähden.

Pelikoneet pois kaupoista! ei onnistunut keräämään riittävää määrää allekirjoituksia. Kampanjaa ei kuitenkaan voi pitää epäonnistuneena, sillä sen herättämä keskustelu oli varmasti vaikuttimena Veikkauksen päätökseen vähentää pelikoneiden määrää ja vauhdittaa pakollista tunnistautumista.

Puutteita ja varjopuolia

Suosiotaan ja vaikutusvaltaansa kasvattanutta online-aktivismia on myös kritisoitu eri suunnilta. Osa tästä on poliittisesti motivoitunutta, eli kriittikkiä antavat ne jotka eivät ole onnistuneet edistämään poliittisia tavoitteitaan tätä kautta, ja ne joihin kampanjat ovat kohdistuneet.

Aivan ongelmatonta netin joukkovoima ei kuitenkaan ole. Yhtenä heikkoutena on nähty sen lyhytjänteisyys: kampanjat ja keskustelunaiheet herättävät tykkäyksiä ja jakoja, leviävät viraalisti jopa maailmanlaajuiseksi ja sitten unohdetaan yhtä pikaisesti seuraavan jutun tieltä.

Kun yksittäisen hyvän asian kannattaminen on helppoa, myöskään sitoutumisen taso ei useinkaan ole korkea. Tässä on käytetty termiä kliktivismi (clicktivism), viitaten siihen että osallistuminen saattaa usein tarkoittaa yksittäistä sydämenkuvan klikkaamista. Jotkut epäilevät että tämä johtaa vain kasvavaan hyvesignalointiin. Ihminen voi ajatella tehneensä riittävästi hyvää kunhan vain on tykännyt oikeista asioista.

Toisenlainen ongelma liittyy internetin moniäänisyyden puutteeseen ja kupliin. Vaikka netissä toki näkyy ja kuuluu mielipiteitä kaikilta äärilaidoilta, on myös ryhmiä jotka siellä ovat vähemmän läsnä. Yliedustettuna ovat yleistäen koulutetut, nuoret, hyvinvoivat, ja kuvakeskeisissä medioissa, kauniit ja komeat.

(Samaa voidaan kuitenkin sanoa myös perinteisistä medioista, joten moniäänisyys kokonaisuutena tuskin on vähentynyt viestinnän demokratisoituessa.)

Yksi joukkovoiman varjopuolista ovat yksilöihin kohdistuvat kampanjat, jotka saattavat saada kohtuuttomia mittasuhteita alkuperäiseen ”rikokseen” nähden. Ajattelematon facebook-päivitys voi vaikkapa viedä työpaikan. Yhdysvalloilla tästä käytetään myös termiä cancel-kulttuuri. Myös yksityisyydensuoja on kovilla.

Vasta-argumenttina on että jokainen kantakoon vastuun sanomisistaan, mutta rajanveto voi olla hankalaa tai mahdotonta. Maalittaminen saattaa kuitenkin jopa innostaa väkivallantekoihin yksittäistä henkilöä kohtaan, mikä ei koskaan ole hyväksyttävää.